Desu’d – Tajunnanvirtaraportti Suomen parhaasta conista

Terve! Palailen ja toivun tässä hiljalleen Suomen parhaasta conista!

Desucon 2010 räjäytti pankin ja söi virkailijan tänäkin vuonna! Kirkkaasti maamme komein animetapahtuma ylitti itsensä taas ja rullasi lähes moitteettomana voittokulkuna alusta loppuun. Tässä raportissa käyn läpi koko viikonlopun perjantain lattiamajotuksesta sunnuntain päättäjäisiin läpi, tosin jätän varmaan yksityiskohtaisen selittämisen aamiaisnakkien lopullisesta kohtalosta tuonnemmaksi. Ohjelmanumerot, järjestelyt ja hengailut tulee varmaan puitua liiankin yksityiskohtaisesti. Oiskohan tässä jopa WALL OF TEXTin ainesta? Jes! Ei kuvia, koska kuvia ei ole. Anteeksi, tiedän että puhdasta tekstiseinää on rankkaa lukea.

Saavuin Lahteen tossa kympin aikaan illalla, vaatimattomat neljä tuntia myöhässä alkuperäisestä suunnitelmasta. Mutta hei – jos tarjoutuu tilaisuus mennä samalla kyydillä Kuhaan kanssa, kuka muka jättäisi välistä? Lahdessa K paineli sitten omille teilleen ja itse painelin toisen interwebs-tuttuni kanssa lattiamajoittumaan! LAMK olikin jo viime vuodelta tuttu paikka, niin valtavaa suunnitusskillziä ei vaadittu. Paikan päällä oli putiikki jo niin täynnä, että meidät ohjattiin johonkin lähirakennukseen nimeltä 8, jossa oli parit luokat varattu majoittumiseen. Eikä siinä mitään, kasissa oli herkullisen unelias meininki ja sinne kelpas ihan mennä nukkumaan. Ei sillä, että lattiamajotuksessa olis ennenkään silti unta saanut, etenkään kun joku karu äijjä parin patjan päästä kuorsas komeasti yön yli. No ei siinäkään mitään, sellanen menohan lattiamajotuksessa kuuluukin olla. Metelöivää porukkaa ei silti ollut ja luokassa oli mukavan pimeähköäkin, ei siis valittamista järjestelyistä!

Aamulla sitten itse coniin, paikalla olin siinä ysin maissa. Lisää interwebs-tuttuja kehiin ja kympin maissa lopulta sisään – ja sit tuli SE tunne. Se, että nyt ollaan jäbät muuten Desuconissa taas. Kyyneliä ankarasti pidätellen narikan kautta venailemaan avajaisten alkua.

Avajaisista mulla ei ollukaan minkäänlaista ennakkokäsitystä, kun viime vuonna sen kylmästi skippasin. Tietysti Desuconin virallisessa blogissa ollut kuva, jossa niidel roudataan Kikuconista poijjes oli tuoreessa muistissa kun ohjelman nimessäkin oli ”Tuomio”. Hauskahan se oikeustuomio-leikki siinä sitten oli! Tässä kohtaa desufiilikset nousi yli yheksääntuhanteen, eikä auttanut yhtään, että Momoi kävi huitasemassa jonkun kuvan poppirenkutuksen lavalla! Hirveen kiva, että näki sitäkin mimmiä vaikkei keikan katselu kuulunut vähääkään suunnitelmiin. Tulkkina tosin toimi sama kaveri, joka kuorsas siellä majotuksessa, notta morjensta vaan siihenkin suuntaan! Avajaiset päättänyt tanssiryhmäkin oli ihan OK, vaikken tanssista niin perustakaan. Vähän pitkähkö esitys ehkä, tuli hinku jo painella muiden ohjelmien pariin!

En tosin painellut, vaan jäin nököttämään Momoita odotellen vielä pääsaliin! Kerkesin kuuntelemaan sinänsä varsin kiehtovaa haastattelua sen 20 minuuttia, jonka aikana vierustoverini ja interwebs-tuttuni isohkot Yukkuri-päät saivat ansaittua huomiota kunniavieraan taholta! Aika jännää tavallaan! Avajaisten ja Momoin jälkeen kävin heittämässä Bleachit mangokirppikselle (kai ostitte ne, rakkaat kävijät? En minä niitä takaisin halua) ja sitten odottelemaan Utena-luentoa!

Lupauksien mukaan tuli sitten tosiaan mentyä ihastuttavan Aranan ihastuttavaa Utena-luentoa tsiigailemaan eturivistä kasuaalimman (lue: ”wat is dis utena thing?”) -possen kanssa. Luento itsessään oli kaikin tavoin hyvin kasattu ja kiinnostava, ja aihe oli hienosti valittu. Juttua oli sopivasti (ei liian pitkälle aiheen ohi seikkailemista, ei hätästä puolen tunnin juoksua) ja aloinpa vahingossa ymmärtämään mistä Utenassa oikeastaan on kyse! Hämmentäviä ”Niinpä tietysti, olenpas tyhmä”-hetkiä. Jos jostain pitää väkisin pahaa keksiä, niin ehkä esimerkkikuvat olis ainakin osittain saanu korvattua kivoilla esimerkkiVIDEOILLA, jos sopivat pätkät olis pitänyt tarpeeksi lyhyinä. Etenkin selitys Utena-sarjan lopusta olis saanu varmaan tiiviillä videoleikekokoelmalla paremmin palautettua ihmisten mieliin, tai ainakin olis näyttäny komeammalta! Hyvin toimi esitys noinkin, paljon tuli hyviä pointteja sukupuolinäkökulmasta ja vähän kaikesta muustakin. Kyllä fanityttöys on kaunis asia!

Kerkesin siinä nopsat käsipäiväät heittämään ennen kuin kipaisin nopeasti jo meneillään olevaan Fukumoto-haastatteluun. Fukumoto on itselleni tuttu Kaijin, Akagin ja Zeron kautta, joista kaikista pidän kovin, joten oli jännittävää ja kiehtovaa päästä kuulemaan millainen paappa niiden takana onkaan. Ja hieno mieshän se Fukumoto-sensei on! Tykkäsin kovasti, kun Fukumoto puhu töistään ja hahmoistaan, hänen itsensä elämä ei lopulta niin kovin jännää uhkapeliä olekaan. Lopun tietysti kruunasi piirto-osuus, oliskohan sittenkin pitänyt cossata Kaijia? Joku saksalainen kaveri sen Kaiji-kuvan sitten vei, ehkä ansaitustiki (DAT NOSE). Isot plussat hyvästä tunnelmasta ja miellyttävän oloisesta kääntäjäherrasta, joka sekä tunsi kielen hyvin, osas myös olla hyvin lavalla. Todella mukava esitys, jota rikkoi vain taustalta kuulunut musanräime (mistä se tuli? Oli meinaan aika kammottava tunnelmanrikkoja..)

Fukumoton jälkeen oli odotettu ja ansaittu tyhjä kohta, jollon pysty tutustumaan Desun muuhun antiin kuin ohjelmiin. Tuli käytyä syömässä läheisessä ähl- ulkomaalaistaustaisien henkilöiden pikaruokaravintolassa, tsiigailtua myyntipöydät (vidusti narutoa messiin) ja kävimpä Fukumotolta nimmarin hakemassa komeisiin desu-E-Cardeihinkin. Hyvä hengähdystauko, tosin cosplaykisa jäikin sitten näkemättä. Cosseja nyt näkee muulloinkin yhyy en olis halunnukkaan sinne. Pikasesti heitin myös niidelille  käsipäiväät ja painelin Kai Kankaanpään ohjelmaa Esoteriaa otakuille kyttäämään.

Kai Kankaanpään edellisvuotisen Yakuza-luennon nukuin läpi syystä X, mutta Esoteriaa otakuille oli hyvä. Se oli hieno pikku tietoisku, jossa muutamia japanikulttuurin perustapoja käytiin läpi, ja siis vielä nimenomaan niitä, joihin animessa törmää. Esimerkit oli hyviä (joskin saman animen käyttäminen useampaan kertaan oli vähän meh, en edes tiedä miksi) ja oli hauskaa oppia uutta Japanista. Kai Kankaanpää mursuviiksinen oli omituinen näky puhumassa Fruits basketista, toivottavasti mies seuraavaks puhuu vaikkapa taikatytöistä tai moesta. Se se vasta hauskaa olis. Hyvässä mielessä! Ei moitteen sijaa hyvästä työstä.

Esoteriasta rynnittiinkin sitten hätäsesti Tsubasan OP-animaatio -luennolla ja sali olikin jo täynnä. Pahus! Istumapaikka kumminkin löytyi ja myöhästymisestä huolimatta ohjelma oli hyvä. Otakunvirkaa lukeneet taatusti tuntevat jo Tsubasan asiantuntemuksen aiheeseen kuin aiheeseen, ja luento oli monella tasolla todella onnistunut. Esimerkkivideot oli hyvin valittuja, ja niiden valitseminen perusteltiin hyvin. Petterin tyyli puhua asiasta oli hauska ja viihdyttävä, ja kun esitys loppui olisin halunnut kuulla vielä paaaaljon lisää. Pituus oli selvästi luennon suurin ongelma – aiheesta kun on kovin vaikea saada 1,5 tuntiin kattavaa esitystä aikaiseksi, varsinkin kun esimerkit kestävät sen 90 sekuntia per. Hieno kokonaisuus kuitenkin, yksi suosikeistani. SHAFTin openingeista olis saanut varmaan enemmänkin irti, ne kun ovat yleensä sangen.. kiinnostavia! Bakemonogatarin viis openingia itsessään olis ansainnut maininnan. Kumminki!

Illan viimeinen ohjelma conin puolesta oli Moe vs. GAR 2, jonka viimevuotinen versio sai lähes legendaarisen maineen vuoden aikana. Yksi odotetuimmista tapauksista siis. Harmi, ettei odotukset täyttyneet oikein millään tasolla. Saavuin paikalle sen 20 minuuttia myöhässä, ja vastassani oli varsinainen sekameteliesitys, jonka Valtonen oli päättänyt omia itselleen. Edellisvuoden random-pohdiskelun sijaan nyt otettiin mittaa moeimmasta ja GAReimmasta hahmosta yleisöäänestyksen kanssa. Hahmoesittelyissä spoilattiin öbaut koko sarja loppuja myöten, mikä nyt oli tietysti erittäin mautonta. Etukäteen tehdyt hahmovalinnat olivat ehkä pikkusen mielikuvituksettomia, eikä mitään omia suosikkeja päässyt listalle. Wakamoto Norio -korttikin käytettiin hukkaan tylsänä GAR-patsaana, vaikka kaikkia kovia jätkiä olis löytynyt! Lisäks ärsytti, kun kaikkia äänestyksiä ei käyty, koska lopputulos oli ilmeisesti niin selvä. Olishan se nyt hauska ollut nähdä toinenkin osapuoli, edes vertailun vuoksi. Itse esitystä dominoi miehet selvästi liikaakin, Rantasila keskitty ärmättämiseen ja.. sanoko se Päivinen yhtään mitään? Lisäksi kolikonheitto ja kivipaperisakset eivät oikein lämmittäneet lopullisina tuomareina.. Sitäpaitsi oman jalan repiminen ei oo niin kova juttu kun ihmiset luulee, etenkään jos sen menee vielä syöttämään koirille. Ehkä jos sillä irtojalalla olis sit hakattu se karhu niin sitten? Joka tapauksessa, aika mälsä esitys. Simon sentään ansaitusti voitti.

Moegari-flopin jälkeen olikin sitten perinteisempää yöllistä conihengailua vuorossa. Eli kylmä pizza narikasta ja animehuoneeseen! Itse huoneen lista oli kyllä helkkarin hyvä, lähes pelkästään hyviä sarjoja joukossa (mm. mushishi, bakemonogatari, eve no jikan yms.) ja itse satuttiin paikalle sopivasti tsekkaamaan Texhnolyze, josta en tajunnut mitään. Kolmosjakso ei ilmeisesti ole paras mahdollinen hetki astua mukaan tollaseen trippailuanimeen! Ulkopuolelta löysin jälleen Aranan ja siinä se ilta sitten venyikin. Interwebs-tutut karkaili desubaariin tai nukkumaan ja myö jäimme vielä hengailemaan monentyyppisissä merkeissä (yhyy saan kohta tästä rytmipelistä migreenin / yhyy oon hukannu mun mangakassin jonnekki mitä viddua ps. se oli animehuoneessa / yhyy mistä me saadaan mulle yöllä kolaa / yhyy 0,5l kolaa 3,5egee jne.) Lopulta asetuttiin Karaokehuoneen välittömään läheisyyteen ja istuttiin siinä sitten jonnekin puoli kolmeen. Oli muuten öbaut ensimmäinen kerta, kun jutskailen kunnolla animesta toisen harrastajan kanssa. Hämmentävää, mutta hienoa, kiitos Arana! Sitten kyydillä (toinen kiitos!) LAMKille nukkumaan ja paikan päällä simahdus kolmeen minuuttiin. Ihan jees! Ensimmäinen desupäivä ohi.

Toinen desupäivä alkoikin sitten herätyksellä kahdeksan aikoihin ja eikun kylmiltään kaatosateeseen ilman sontikkaa tai aamupalaa. Puusepän verstaaseen istumaan eikä pois lähdetä ennen puoli kolmea! Kuulostaa suunnitelmalta.

Touhou-esitelmä oli ilmeisesti kosahtanut ja nähty versio oli jonkinlainen overnight-hätäpaska, joka oli lyhyt ja vähän kämänen. Sääli, koska olisin halunnut vähän kattavampaa kuvaa pelisarjasta ja siihen liittyvästä fandomista. Oikeastaan tiesin jo valmiiksi juuri sen verran, mitä esitelmässä käsiteltiinkin, eli vähän hukkaan meni tältä erää. Paitsi nineball-meemin selitys tuli uutena! Ja lopussa näytetty gameplay-video oli sentään hieno. Nopeasti kyhätyksi kuitenkin varsin OK, ehkä alkuperäisen powerpointin vois uppailla desuconin sivuille myöhemmin? Ottakaapas joku yhteyttä ja pyytäkää! Fandomista olis voinut enemmänkin kertoa, edelleen jäi arvoitukseksi, että miksi se Touhou on nimenomaan niin suosittu ts. mikä siinä eroaa muista peleistä niin, että ihmiset sitä fanittaa?

Oli miten oli, seuraavaksi oli vuorossa ilmeisesti conin yksi suosituimmista ei-kunniavierasohjelmista eli niidelin Näin animefani saa naista. Ja olihan se hyvin pitäjän itsensä näköinen esitys. Ytimekäs, informatiivinen ja erittäin hauska. Sopivasti ronski menemättä kuitenkaan typerän puolelle. Sisältö itsessään meni vähän ehkä otsikosta ohi – luento oli ennemminkin ”Näin naisia saadaan”, ja pimentoon jäi, että miten nimenomaan animefani saa naista. Hyviä pointteja silti teille sinkuille, hah hah!

Sunnuntain kohokohdaksi ohjelmien osalta jäi sitten Audio: Stereotyyppi Afurekon mukavilta siskoksilta! Olipa mukavaa nähdä aiheelle omistautuneita esiintyjiä. Näin runsasesimerkkisen esityksen ongelmaksi koitui taas aika, joka loppui auttamatta kesken. Hyvähän luento se kieltämättä silti oli. Esimerkkivideoita oli mukavan paljon, välillä tosin jopa liikaa (joku 2-5 per stereotyyppi olis varmaan riittänyt) etenkin kun aika alkoi loppua eikä esimerkkejä silti karsittu. Tietoa oli paljon, ja oli hyvä idea pitää powerpoint selkeänä listauksena ja hoitaa selitykset suullisesti. Jokaisen näyttelijän alle laitetut kaksi esimerkkiä olivat keskimäärin vähän outoja – tutut ääninäyttelijät rinnastettiin yhtäkkiä aaaivan täysin tuntemattomiin hahmoihin. Näyttelijöistä tunsin ison osan, esimerkkihahmoista ehkä kolme. Oudot valinnat. Miyuki Sawashiro onneksi mainittiin, kun kerta olin sellaista vaatinut, mutta jälkeenpäin se istui esitykseen ehkä vähän huonosti, kun ei Sawashiro oikeastaan tee niin yksipuolisesti rooleja kuin muut esimerkit… Eipä siinä silti, kyllä hän mainitsemisen ansaitsee aina kuin seiyuut on puheenaihe! Esitys oli selkeä ja hyvä, tyttöset eivät liikaa jorisseet toistensa päälle ja homma pysy hyvin kasassa. Harmi, että myöhästyi!

Stereotyttöjen jälkeen oli vielä pari tuntia kasuaalia conihengailua jäljellä! Uusi kierros myyntipöydissä, mitään ei löytynyt. Myös taidekuja tsekattiin: oli meinaan aika saakelin homoo kaikki valikoima siellä. Keskimäärin vois sanoo, että koirat tai yaoi tai ehkä molemmat on taidekujalaisien juttu! Jotain halusin silti ostaa, eikä oikean löytämisessä tarvinnut katsastaa kuin pieni momentti kun löysin tuotteen, josta ilolla maksoin kahdeksan euroa – nimittäin Amphin piirtämän Princess Tutu -fanartin. Upea työ upeasta sarjasta. Tosin se on kuin onkin vähän kärsinyt, tosin täpötäysi reppu ei ehkä täytä kaikkia hyvän säilytyspaikan vaatimuksia…

Sitten ne päättäjäiset vaan tuli. Desu loppuu. Ei! EEEEI! Päättäjäisien paras osuus oli se, että Desucon the Third tulee. Päättäjäiset floppas öbaut kaikessa muussa. Tai no, lähinnä viimenen bändi joka esiinty oli meh. Laissa pitäis olla kielletty yhtäkkiset kovat äänet varoittamatta, matkaevääksi tuli meinaan aika komea tinnitys. Jos bändi itsessään hyvä olikin, niin se oli aivan väärässä kohtaa – ei mua ainakaan enää huvittanut sellasta kuunnella, etenkään kun ei tosiaan niitä korvatulppia ollut saatavilla. Paha mieli meinas tulla. Ja conikin oli ohi. Suomen paras con, nimittäin.

Conista jäi sanoinkuvailemattoman hieno fiilis. Kaikki meni hyvin ja ylikin. Kannatti saakeli herätä.

Mistäs muusta jorisisin, kun aiheessa kerta ollaan? Cosplayn taso oli hemmetin hyvä, tosin en edellisvuosien tapaan niihin kiinnittänyt mitenkään liikaa huomiota. Hetaliaa oli vähenevissä määrin (Olihan? OLIHAN?) ja hyviä cosseja näky runsaasti.
Järjestelypuolella kaikki toimi – ainakin näin asiakkaan näkökulmasta. Ilmanen narikka on ihana. Luentosalit on hyviä, vaikka käykin ahtaaksi. Pääsali on tietysti pelkkää voittoa. Vesipisteet on pelastajia. Kunniavieraat kuninkaita. Meidot söpöjä. Sibeliustalo on paras con-paikka koskaan. Ohjelmanpitäjille erityiskiitos.

Rahalle tuli vastinetta, ja sitä tuli kunnolla. Lisää, kiitos.

Loppuun vielä seuralaisille pikakiitostelut: #a-aukion posse (kuhaa, latiaz, puskamies, nunza, jope-san, kalamalja, hevi & co.), Arana ja leia-chan. Kiitos!

btw mistähä aiheesta sitä itte pitäis ens desussa luentoa? vois meinaa.

~ Kirjoittanut muusi : 15.06.2010.

7 vastausta to “Desu’d – Tajunnanvirtaraportti Suomen parhaasta conista”

  1. ”btw mistähä aiheesta sitä itte pitäis ens desussa luentoa? vois meinaa.” Ehdotan paneelia otsikolla ”Hirveätä skeidaa – miksi kuona menee kaupaksi?” ja puhuisit Hetaliasta ja Kissxsis:stä. Mutta joka tapauksessa, allekirjoitan kaikki Desua ylistävät teesit, nautinto oli ylenpalttinen. Ja kiitti kun jaksoit hengailla! o/

  2. Kiitos luentopalautteesta, oli hienoa nähdä sinut yleisössä! ^_^ Harmi tosiaan, että aika pääsi loppumaan, ja menin kellosta huolimatta itsekin ajankulusta sekaisin – jos olisin tajunnut, milloin seuraavan ohjelman piti alkaa, olisimme jättäneet esimerkkejä väliin saadaksemme lopuistakin ryhmistä näytteitä esille. PP-esitykseen yritimme kyllä valita tunnettuja kategoriaan sopivia rooleja, kumma jos ei tuttuja löytynyt… (Tai sitten olemme liian old school o_O) Eikä seiyuun sijoittaminen tiettyyn kategoriaan tarkoittanutkaan, että hänet tunnettaisiin erityisesti sellaisista rooleista, vaan että häneen voisi helposti törmätä sellaisena. Monet esityksessä mukana olleista seiyuuista tekevät kaikenlaisia rooleja (etenkin Yamadera Kouichi, joka on varmaan esittänyt kaikkea paitsi naisroolia), mutta tämmöinen lähestymistapa oli nyt valittu. Mahtavaa kuitenkin, että sinulla oli hauskaa kaikesta huolimatta!

    Desucon oli tosiaan upea, vaikka teknistä säätöä tuntui kolmen ohjelmanumeron järjestäjille riittäneen. Ensi vuonna uudestaan o/

  3. Hahaha, ihan kuin mä osaisin mitäåän videopätkiä rippiä ja liitellä powerpointtiin. :’D Eikä olisi kyllä aikaakaan ollut, kun vähän kiireellä laitoin homman kasaan. Mutta hyvä kun muuten ei löytynyt valittamisen aihetta ja kun arvostat Utenaa nyt ainakin vähän enemmän. <3

    Ja saat kiitoksesi seurasta bumerangina takaisin, hauskaa oli yöhengata kanssasi, vaikka öinen animuvisa sitten jäikin osallistumatta (oltais ihan salettiin voitettu, jos ei oltais nyhvätty jossain virnuilemassa hassuille Geass-videille). Ja oon kyllä ihan kade unenlahjoistasi, itse sain vaivalla nukuttua alle neljä tuntia ja siinäkin välissä kerkesin heräilemään useampaan otteeseen. Löysin silloin kolmen aikaan henkilökunnan majoituksesta vain sellaisen hienon kaistaleen, jonka kohdalla ikkunan edessä ei ollut verhoja. Tosin mitäpä tuosta, kun seuraavana päivänä ei väsyttänyt ollenkaan desuhumalassa.

    Sanon edelleen, että ef-setti olis tosi jees ohjelma-aihe. Tai yleisemminkin kouluromanssista voisi muuten saada hienon esityksen.

  4. @Kuhaa, luin ton kommenttis jo eilen ja rupesin päässäni jo hahmottelemaan esitelmää! Mutta jos ei kuitenkaan, saattas tulla vaikka turpaan. Vai senköhän takia se PITÄIS pitää? Ei kyl oikeesti mikään huono aihe sinänsä. Erityisesti jos toinen luennon puhujista olisi mystinen Kuhaa o/

    @Nita moi! Lupaat sitten ensvuonnakin pistää seiyuu-aiheista ohjelmaa kehiin. Sille on aina yleisöä, esim. minä. PS. katsokaa välillä jotain 2000-luvun animea niin tulee tutumpia esimerkkejä.

    @Arana moi! En ossaa on huono perustelu koska on vaikea kuvitella että kukaan interwebsin ihmemaassa ei olis valmiina auttamaan! Kiire onkin sitten jo asia erikseen (sekä huono selitys sinänsä). Mut ei se mitee! Hyvä kama on hyvää.

    Animevisa jäi tosiaan väliin! Harmi, koska yhteisvoimin oltais tiedetty varmasti kaikki. Mut toisaalta, miks mennä viemään muitten kisaajien ilo kun Geass-vilmitkin pitää hyvin tunnelmaa pystyssä. Mukavaa oli.

    ef on ohjelman aiheena munkin mielestä kiva, mutta saaaaakohan siitä nyt kumminkaan esitystä aikaan. Pitää miettiä ja pohtia ja kattoa se uudestaan. Kouluromansseista taas taatusti sais yli yheksäntuhatta tuntia kestäviä esityksiä, mutta hyvääkin ohjelmaa jos osais rajata johonkin tiettyyn asiaan niissä. Tai sitten keskittyy vaan hyvän kouluromanssin puimiseen jollon materiaalia onkin jo rajatummin…

    Mukavaa että lukasitte tämän, tai ainakin oman osuutenne! Pelkäsin vähän että kukaan ei viitsi ja koin suurta alemmuuskompleksia Kuhaan eeppisen blogiraportin äärellä…

  5. Kiitos kehuista! Allekirjoittanuttakin jäi kaivelemaan ajan loppuminen kesken. Jatkossa pitää huolehtia siitä, että kamerat tyhjennetään niin usein että sen ehtii hoitaa siinä vartissa mikä ohjelmien väliin on jätetty.

    Mutta Traconissa vissiin sitten uusiksi… Toivotaan parasta.

  6. Tervepä terve, oli tosiaan mukava nähdä sinut ja Kuhaa oikein eturivissä istumassa (Sawashiron kohdalla vaikutit tyytyväiseltä ainakin ;) ja kyllä meille saa tulla ehdottelemaan aiheita tai niiden sisältöä ihan blogissammekin). Epäonnea tosiaan piisasi ihan kunnolla ohjelman kanssa, kun salista oli viety kaikki tietokoneet ja ensimmäisenä tarjottiin MACia, joka ei tietenkään avannut PP-esitystämme. Onneksi toinen kone tuli nopeasti, ja saatiin äänet ja filmit ja PeePeet saatiin kuntoon. Meinasin saada sydärin siinä vaiheessa kun Myy melkein tuli sammuttaneeksi tietokoneen… Filmipätkien yhteispituus oli mitattu monta kertaa etukäteen, mutta se vartin myöhästyminen karsi valitettavasti esitysaikaa. Erityisesti minua jäi kyrpimään se, ettemme kuitenkaan saaneet lopettaa luentoamme myös varttia myöhässä, vaikka muut myöhästyneet ohjelmat saivat. Ehdittiinpä kuitenkin saada kunnon naurut muutamien filmipätkien kohdalla. Mukavaa jos ei vaikuttanut täydelliseltä ajanhukalta :>
    Pitipä myös sanoa, että olemme nyt upittaneet kaikki luenossa käytetyt filmipätkät kategorioittain zippeinä MediaFireen, joihin on laitettu suorat latauslinkit Afurekon uuteen Desucon-postiin. Sieltä löytyy Sawashironkin filminäyte jos sitä jäit kaipailemaan :D
    Hurjan hauska on ollut lukea blogiasi, harmi ettei ehditty naamatusten tervehtiä viikonloppuna. Tule ihmeessä ensi Desussa haastelemaan ja läppää heittämään. Meillä on ensi Desun seiyuuluento jo työn alla joten ei ne seiyuuohjelmat siihen vielä lopu ;)

    ~Cilla

  7. @Tsubasa, kiitos itsellesi hyvästä ohjelmasta! Tuun varmaan tsekkaan Tracon-versionkin ja nappaan mukaan parit OP-animaatiot joka katselulla skippaavat oppimaan. Toivottavasti aikaa on enempi, enkä pistäis pahakseni vaikka muutenkin jotain uutta löytyis!

    @Cilla moi! Muakin kyl ihmetytti kun ette voineet jatkaa – periaatteessahan teidän jälkeinen Umineko-paneeli olis hyvin voinut jatkua ajasta ikuisuuteen kun kerta viimesenä löllötti. Mutta nyt kävi näin! Latailinkin jo joitain pätkiä sieltä, vois loputkin näkemättömän tsekata läpi sivistysmielessä. Ja muutenkin.

    En edes aatellu että sielläkin suunnalla luetaan meitsin blogia. Hauskaa jos näin on \o/! Ensdesun homoääninäyttelijäluento varmaan tulee tsekattua vaikka ei toi homostelu ehkä ihan ykköslempparia olekaan.. Kumminki! Eikai hyvää BL-animea taida edes olla luennoksi asti, mistähän meinaatte oikein puhua… Siellä nähdään.

    Hoho aihe-ehdotuksia. Mietin tässä nimittäin juur, että Durararan ääninäyttelijät on kyllä helkkarin hyvin valittuja. Joutuisittepa samalla kattomaan Durararankin! En kyl tiiä että saisko siitä juttua veistettyä, mutta ajatuksen tasolla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggaajaa tykkää tästä: