Oodi spekulalle

Puella Magi Madoka Magica on taatusti talvikauden puhutuin sarja, ja ihan syystä – se on  täydellisintä animea sitten Bakemonogatarin (oh, huomaatteko yhteyden..). Madokaan on länsimaalainenkin fani saanut helposti henkilökohtaisen otteen, koska fanikunta on pitänyt itsestään meteliä ja järjestäytynyt poikkeuksellisen hienoksi yhteisöksi. Puhun nyt siis Rizonin ihanan paskasta #madokasta ja heidän ylläpitämästä Madokawikistä, joka täydentää katsomiskokemusta niiltä osin kuin itseltä yksityiskohdat vilahtaa ohi korvien.

Itse en ole koskaan törmännyt vastaavaan määrään herkullista spekulaa minkään animesarjan parissa, vaikka eittämättä joku NGE tai Haruhikin moniselitteisyydessään on ehtinyt ajan saatossa herättämään enemmän ajatuksia ja spekulaatioita kuin  Madoka. Omat wiki-sivustotkin löytyy monilta sarjoilta: isoilta shouneneilta, koska materiaalia on todella paljon, Strike witchesiltä, koska historialliset yksityiskohdat ja vissiin myös Sora no Wotolta, johon upotetuista yksityiskohdista ja viittauksista alunperin koko speculah-termikin on syntynyt.

Ihan joka toinen animesarja ei spekulointiin edes käy, koska juonielementit voivat olla täysin yhdentekeviä, jolloin spekulointi olisi enemmän parittamista ja muuta pöhköä. Toisaalta taas harva sarja nykyään enää esittää asioita vihjaillen ja jättää edes spekuloinnille tilaa. Tässä tosin on kunnostautunut syksyn tiukin sarja Star Driver, johon liittyvät teoriat ja speculahit eivät koskaan minua napanneet niin henkilökohtaisella tasolla. Too deep for me.

Stuf tulkitsee Sayakan nuottiympyrää

Madokahan taas on kuin spekuloinnille luotu: ensimmäiset kymmenen jaksoa muodostavat mielenkiintoisen kokonaisuuden, jossa alkupuolella vihjaillaan ja annetaan ymmärtää, ja loppupuolella avataan vyyhti auki. Sijoitin tämän postauksen tarkoituksella tähän väliin ennen sarjan loppua, koska nyt juuri on sarjassa sellainen piste, että vastaukset alkupuolen kysymyksiin alkavat olla kasassa ja jatkoa tästä eteenpäin ei voi niinkään spekuloida kuin ihan arvailla.

Itse en ole mikään erityisen kova spekuloija (mitä nyt yhden varovaisen arvauksen heitin ja..), mutta fanien reaktioita ja meininkejä on hauska seurata ihan sivustapäinkin. Jonkinlaisena kliimaksina tälle oli eilinen Madokan kymppijakso, jota ensimmäistä kertaa striimasin ihan japsitelkkarin mukaan samaan aikaan. Kokemuksena se oli loistava: fanien reaktiot irkissä ja monien, monien surkeiden ja loistavien teorioiden murskautuminen ja toteutuminen höystettynä kenties parhaalla yksittäisellä jaksolla vuosiin oli ehkä paras hetki Madokan parissa tähän asti. Gen Urobuchi pisti parastaan ja veti jalat alta kyynisimmältäkin ja samalla Madoka viimeistään nyt varmisti paikkansa muistettavimpien animeiden joukossa.

Joku kuvaili Madoka-spekulaa jossain päin internettiä turhaksi, mutta se on kyllä outo ilmaus sille. Millanenkohan spekulointi on hyödyllistä? Spekuloinnissa on kuitenkin vain kyse yhteisestä luovuudesta, millä yritetään päästä paremmin ja henkilökohtaisemmin sisälle itse sarjaan. Siinä mielessä madokaspekula on erityisen turhaa spekulaksi, että sarjasta nauttiminen ei missään vaiheessa vaadi sitä (vrt. Star driver, jossa öbaut kaikki olennainen tapahtuu metatasolla) vaan se on vain hauskaa ekstraa faneilta faneille. Ei ole edes olennaista onko teoriat hyviä vai huonoja: suurin osa Madokawikistä löytyvistä teorioista oli sellaisia, että jos ne olisivat pitäneet paikkansa niin sarja olisi ollut aivan toivotonta kuraa. Pikemminkin on kyse jostain fanfic-tyyppisestä rakkaudenosoituksesta hyvää sarjaa kohtaan – sillä erotuksella, että osa fanien ideoista pitikin sitten loppupeleissä paikkansa.

Jos tarkalleen ottaen miettii, niin monet löydetyistä mahtavista saavutuksista eivät paranna katselukokemusta lopulta ollenkaan: ensimmäinen valtava saavutus, riimujen purkaminen, on katsojan kannalta aika epäolennaista, koska mitään kovin ihmeellistä riimuilla nyt ei edes koskaan kirjoitettu. Vähän samaa sarjaa on joku Sayakan meguca-muodon ympärillä pyörivien nuottien tulkitseminen, johon yhteinen ystävämme Kuhaakin antoi oman panoksensa. Niissäkin hauskinta on se löytämisen ja hoksaamisen riemu, ei niinkään se hyöty.

Kaikkein olennaisinta kuitenkin lienee, että Madoka ei tule #madokalaisten mielestä häipymään ikinä, koska siihen on ehtinyt muodostaa henkilökohtaisen rakkaussuhteen yhteisöitymisen, meemien ja herkullisen spekulan kautta. Koko #madokailu on noussut herkullisiin överimittasuhteisiin. Spekulointi, fiilistely ja fanitettavasta sarjasta yhdessä keskustelu on kuitenkin parhaita asioita, mitä animella on ylipäätään tarjota. Ne ovat asioita, jotka buustaavat henkilökohtaista katselukokemusta ja #madoka wikeineen (sekä toki muut hassut tyypit joiden kanssa Madokaa on puitu) tekivät Madokasta minulle yhden tärkeimmistä sarjoista ikinä.

Enää kaksi viikkoa jäljellä. Pelkään sitä tyhjää tunnetta, joka meitä kaikkia on silloin vastassa.

~ Kirjoittanut muusi : 11.03.2011.

6 vastausta to “Oodi spekulalle”

  1. Äläs nyt, sarjan loputtua saadaa odottaa BD-julkaisuja arkistointia ja uusintakierroksia varten. \o/ Madoka seuraavassa kimppakatsonnassa amiright?

    • Madoka on seuraavissa kimppakatsonnoissa aina mukana tästä hetkestä iäisyyteen!

  2. Sora no Woto jäi välistä ja siksi olen missannut koko speculah-termin, joten rupesipas kiinnostamaan sen tarkempi sisältö. Tarkoittaako se tulevaisuuteen vai menneisyyteen suuntautuvaa spekulointia vai molempia sen kummemmin erittelemättä? Tulevaisuuteen suuntautuvalla spekulalla tarkoitan teorisointia siitä miten kaikki tulee nivoutumaan yhteen ja miten mysteerit tulevat lopussa selviämään (ensimmäisellä katselukerralla kun näitä asioita ei vielä tiedetä); menneeseen suuntautuvalla spekulalla tarkoitan jo kokonaan nähdyn sarjan hämäryyksien, merkitysten ja yhteyksien tulkitsemista jälkikäteen, kun sarjan varsinainen lopputulema tiedetään.

    Ei niin, että sillä hirveästi olisi väliä, mutta ihan erilaisesta aivotyöstähän noissa eri suunnissa on kyse. Itse esimerkiksi tykkäilen kovasti siitä menneeseen suuntautuvasta mallista, mutta en välitä niinkään niistä tulevaisuuden spekuloinneista.

    Sivumennen sanoen Shinbomies on vihdoinkin pistänyt nokkeluutensa ja visuaalisen vääntönsä tarinaan, jonka asennetta en inhoa tai joka ei ole muutoin kehno (Vampire Bund, katson sinua). Usko on palannut! Vaikka keväällä tuleekin taas jotain elektromagneettiaaltotyttörölliä.

  3. Speculah on nimenomaan tulevaa enteilevää meinaava termi, ainakin Madokan tapauksessa on ollut. Siis lähinnä vihjeiden ja viljeltyjen yksityiskohtien havainnointia ja keräämistä, ja sitten niistä johtopäätöksien vetämistä.

    Mietinkin että mitä oot Madokasta tykkäilly, mutta vaikeapa siitä on olla tykkäilemättäkään. Sinä ja madu jouduitte nyt molemmat myymään sielunne Shinboolle, höhö.

  4. Tuli vähän tynkävastaus eilen niin jatketaas. Huijasin vähän eilen sikäli, että speculah ei millään tavalla ole rajottunut pelkästään tulevaisuuden spekulointiin – se vaan sattuu olemaan sitä suurimaksi osaksi. Tokihan samaan syssyyn mahtuu kaikkea muutakin spekulaa, mutta niitä varmaan alkaa ilmaantumaan nyt enemmän, kun juonelliset vihjeet on kaikki jo täytetty. QB-aiheinen spekula on ainakin ollut hengissä alusta asti ja on edelleen, koska siinä on yks tyyppi jonka jutut ei aina ole sitä miltä ensikuulemalla kuulostaisi. Tietysti Gekidan inu curryn ihkuista animoinneista löytyy kaikkea muutakin pientä yksityiskohtaa, joista pystyy vetelemään viivoja hassuihinkin suuntiin ja on sitä ankarasti tehtykin. Mutta joo, luulen että se puoli herää eloon tässä vaiheessa.

    Haluaisin kyllä kuulla enemmänkin sun Shinbo-näkemyksiä ihan siltä pohjalta, että saan matskua siihen esitelmään. Kaikkia juttuja en selkeestikkään ite tuu koskaan huomaamaan, joten helppiä helppiä.

  5. Homerun ei sitten ollutkaan tulevaisuus-Sayaka. :<

    Näin spekulaa ja #madokaa aktiivisesti vältelleenä mietityttää, kuinka paljon Madokan vetovoimasta tuleekaan sen ympärille muodostuneesta yhteisöstä?

    Vaikka itse tykkäilenkin sarjasta tarpeeksi, että jaksan sitä joka perjantaiaamu katsoa, se on minusta kuitenkin hyvin keskinkertainen sarja. Ihanan rölliä Kyubeytä lukuun ottamatta kaikki hahmot jäävät hyvin pahvisiksi, mikä imee tehon kaikista sarjan kauheuksista. Mami on se cool isosisko, Sayaka puolestaan ylpeyteensä lopulta tukehtuva traaginen sankari. Kyouko on se sankarin inspiroimana parannuksen tekevä kaheli, Homura puolestaan se kaikkeen sekaantuva mystinen ulkopuolinen. Madoka itse taas on aika hyödytön valittaja. Shinji sentään pakotettiin aina välillä tekemään jotain. Olen huono ihminen, mutta ei minua vain kiinnosta mitä näille tapahtuu.

    Ja se juonikin on ihan höhlä. Entropiaa, oikeasti? Kymmenen vuotta sitten tämäkin olisi ratkaistu pistämällä räikeä hyvisrobotti lyömään QB-robottia naamaan ja huutamalla kurkku suorana.

    …Toisaalta, parempi ehkä näin.

    On Madokalla tietty puolensa. Shinbon visuaalinen tyylittely on totuttuun tapaan upeaa ja Urobuchin kässäri on, jos ei nyt millään lailla uraauurtavaa, ainakin hyvin nokkelaa. Ilmeeni, kun OP:n sanoitukset eivät olleetkaan pelkkää asiaankuulumatonta hömppää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggaajaa tykkää tästä: